Blogi

  

  • Arjessa on mahdollisuus terveystekoihin

    Nyt kun kesä on ohi ja oikein virallisestikin on syksy, on lähes kaikilla taas arkiset rytmit palautuneet elämään, millaiset ne sitten kullakin lienevätkään. Valtaosalle meistä arkeen kuuluu asioita, jotka tuovat tekemiseemme rytmiä ja aikataulutusta: työtä, opiskelua, harrastuksia, asioiden hoitoa. Työ määrittää  työssäolevien aikatauluja paljon: yksi on töissä kahdeksasta neljään, toinen tekee työtä yöllä.

    Johonkin väliin yritämme kaikki elämäntilanteesta riippumatta löytää aikaa nukkumiselle ja syömiselle. Vaikka rutiineissa on useinkin selkeitä aikatauluja, valitettavan usein olemme valmiita tinkimään noista perustarpeistamme. Ruokailuun liittyvät asiat jäävät helposti monien muiden velvollisuuksien jalkoihin: ruokailut jäävät väliin tai aterioiden väliin jää pitkiä aikoja, turvaudutaan johonkin nopeaan kun ei ole aikaa käydä kaupassa tai tehdä ruokaa. Ehkä syömme ”siinä sivussa jotain pientä” kun tehdään jotain muutakin hommaa samalla. Illat venyvät sosiaalista mediaa selatessa tai työasioita pähkäillessä ja nukkumaanmeno viivästyy.

    Säännöllinen ruokailu on yksi terveellisen ruokailun keskeisistä periaatteista, jolla on monipuolisia vaikutuksia: jaksamme töissä paremmin ja energiaa riittää vielä työpäivän jälkeiseen vapaa-aikaankin, vatsamme voi paremmin. Keskittymiskyky pysyy hyvänä ja pinna sopivan löysänä. Pitkällä tähtäimellä säännöllinen ruokailu helpottaa painonhallintaa ja siten taas osaltaan ehkäisee monien sairauksien syntymistä. Kun syömme säännöllisesti, myös annoskoot pysyvät helpommin kohtuullisen kokoisena, eikä ylilyöntejä tapahdu niin helposti. Jos väsyttää, tekee luontaisesti mieli enemmän makeaa ja arkisen ruuan valmistaminenkin tuntuu työläältä. Väsyneenä arjen hallinta heikkenee.

    Ruokarytmin jokainen voi muodostaa itse, omaan valveillaoloaikaan suhteuttaen; oikeita tai vääriä kellonaikoja tähän ei ole, koska jossain päin joku tekee aina töitä 24/7. Tärkeää on pysähtyä omien perustarpeiden äärelle 3-5 kertaa päivässä. Pääaterioilla syödään monipuolisemmin ja välipaloiksi jotain pienempää.  Ruokailu on sosiaalinen tapahtuma: ruokapöydässä työkavereiden tai perheenjäsenten kanssa on mukava vaihtaa kuulumisia. Myös keskittyminen ruokailuun on tärkeää: ruuan tuoksut ja ulkonäkö ruokkivat myös monia aistejamme, tarkoituksena ei ole vain energiansaanti. Ruokailu katkaisee siis monella lailla päivän kulkua ihan mukavalla tavalla, ei siis pidetä sitä välttämättömänä pahana.

    Usein toistuvat pienetkin asiat, hyvässä ja pahassa, ovat terveytemme kannalta pitkässä juoksussa merkittäviä. Suunnittelemme usein aikatauluamme etukäteen, joten miksi emme varaisi sinne myös aikaa ruokailuun liittyviin asioihin: joinakin päivinä vähän enemmän toisina vähemmän. Rauhoitutaan ennen nukkumaan menoa jolloin unikin tulee paremmin ja uni on parempaa.  Levänneenä kaikki arkiset asiat tuntuvat jälleen hieman kevyemmiltä ja samalla tulee tehtyä hyviä ratkaisuja terveyden kannalta, jotka väistämättä myös tuntuvat olossamme piankin.

     

    Hyvää syksyä!

     

    Heidi Juutila

    Ravitsemusterapeutti, Linnan Klinikka Oy

      Takaisin
    0 kommenttia:
    Kommentoi:
  •   Arkisto